Kuusamon Korpiseura

Kuusamon Korpiseura on kuusamolainen urheiluseura, joka on perustettu jo 1920-luvulla. Kuusamon Korpiseura tunnetaan erityisesti maastohiihtoseurana, mutta sen urheilijat ovat menestyneet myös alppihiihdossa, yhdistetyssä hiihdossa, voimannostossa sekä painonnostossa. 1950-luvulta alkaen Kuusamon Korpiseura on järjestänyt ja isännöinyt Kuusamon Lumihiutale-talvikisoja, jotka ovat yksi Suomen merkittävimmistä vuosittain järjestettävistä hiihtotapahtumista.

Kuusamon Korpiseuran menestys oli suurimmillaan 1950-luvun lopulla sekä 1970-luvun alussa. Seuran hiihtäjä voitti 50 kilometrin maastohiihdon maailmanmestaruuden vuonna 1971 Oulussa. Kuusamon Korpiseuran miesten viestijoukkue voitti samoissa kisoissa kultaa. Miesten viestijoukkue sijoittui SM-kisoissa 20 vuotta peräkkäin kolmen parhaan joukkoon 1950-1970-luvulla. Henkilökohtaisia SM-voittoja kertyi kyseiseltä ajalta useita. Antero Koivula on eräs Kuusamon Korpiseuran menestyneimmistä urheilijoista 2000-luvulla.

Valmennustyö

Nykyisin Kuusamon Korpiseura keskittyy lähinnä lasten ja nuorten mäkihyppyvalmennukseen. Mäkihyppy kannattaa aloittaa alle 9-vuotiaana, jos lapsi tähtää lajin huipulle, mutta aloittaminen on mahdollista vielä 9-12-vuotiaanakin, jos lapsen liikunnallinen tausta on monipuolinen. Kuusamon Korpiseuran Antero Koivulan nimeä kantava mäkihyppykoulu on tarkoitettu 6-10-vuotiaille pojille ja tytöille. Kuusamon Korpiseuran mäkihyppykoulussa lapset tutustuvat mäkihyppyyn lajina eikä osallistuminen vaadi aluksi edes omia varusteita, vaan mäkihyppykoulun osallistujat voivat käyttää seuran varusteita. Mäkihyppykoulussa ei vielä varsinaisesti tähdätä lajin huipulle, mutta se on oiva vaihtoehto tutustua lajiin.

Noin 8-10-vuotiaasta alkaen lapsi voi hakeutua varsinaisen valmennustoiminnan piiriin. Tämän ikäryhmän piirissä harjoitellaan harjoittelemista sekä kilpailemista. Erityisen tärkeää on sytyttää lapsissa rakkaus mäkihyppyä kohtaan! Lapset oppivat samalla pikkuhiljaa ottamaan vastuuta omatoimisesta liikkumisesta. Mäkihypyn perustekniikka tulee olla hallussa jo noin 9-12-vuotiaana eli melko varhain. Avainasioita tässä vaiheessa ovat hienojen elämysten saaminen oman kehittymisen kautta, omien kykyjen haastaminen jatkuvasti sekä kaveruuden ja ryhmään kuulumisen tunteen syntyminen. On myös tärkeää, että lapsi oppii sietämään epäonnistumisia.

Lajitaitojen harjoittamisen kannalta parasta aikaa ovat yleensä ikävuodet 12-15 vuoden välillä. Tällöin on tärkeää jalostaa lapsen hyvää perustekniikkaa huomioiden lapsen yksilöllisyys. Lajille ominaisia taitotoistoja tulee tässä vaiheessa tehdä riittävän paljon. 12-15-vuotiaana lapsi tekee lajivalintansa. On tärkeää, että 12-15-vuotiaan lapsen lajitekniikan ja yksilöllisten ominaisuuksien kehittäminen pohjautuu lajianalyysiin. Vielä 12-15-vuotiaanakin lapsi harjoittelee harjoittelemaan ja kilpailemaan, mutta tässä iässä lapsi alkaa harjoitella myös voittamaan. Vastuunotto omasta toiminnasta kasvaa edelleen vähitellen. Tämän ikäiset lapset tekevät jo harjoitus- ja kisareissuja ilman vanhempia. 12-15-vuotiaana valmennettavamme ottavat ensimmäiset kontaktinsa kansainvälisyyteen luoden verkostoja. Tämä kehittää lapsen ryhmässä toimimisen taitoja. 12-15-vuotiaana valitaan, ketkä nuorista siirtyvät urheiluakatemiaan ja ketkä jatkavat mäkihyppyä puhtaasti harrastuspohjalta. Tämä on myös aikaa, jolloin moni lapsi lopettaa harrastuksen tai vaihtaa sen toiseen. Tässä ikävaihessa on tärkeää harjoitella ahkerasti ja sisukkaasti. Harjoittelun tulee kuitenkin olla hauskaa. Yhteenkuuluvuuden tunne mäkihyppyperhettä kohtaan kasvaa.

Ammattimainen harjoittelu ammattitaitoisen valmennustiimimme johdolla alkaa nuoren ollessa 15-19-vuotias. Tämä vaatii sitoutuneisuutta. Tämän ikäryhmän valmennuksessa korostuu lajitaitojen ja –toistojen harjoittaminen ja hyvän perustekniikan jalostaminen nuoren yksilölliset ominaisuudet huomioiden. 15-19-vuotiaana korostuu fyysisen harjoittelun merkitys ja kovalle tehoharjoittelulle luodaan tällöin perusta. Kilpailemisen tavoitteeksi asetetaan tässä vaiheessa menestyminen myös kansainvälisellä tasolla. Tämä vaatii nuorelta ammattimaista asennetta, tinkimättömyyttä, nöyryyttä sekä tietynlaisia joukkuepelaajan ominaisuuksia, vaikka mäkihyppy onkin yksilölaji.

19-vuotiaasta alkaen ammattimainen harjoittelu korostuu vielä aikaisempaakin enemmän. Harjoittelu ja kilpaileminen perustuvat kunkin nuoren yksilöllisyyden sekä henkilökohtaisten tavoitteiden huomioimiseen. Harjoittelussa pyritään harjoittamaan sekä nuoren vahvuuksia että heikkouksia. Voitontahto sekä kaikkeen tekemiseen liittyvä ammattimaisuus korostuvat tässä vaiheessa.

Valmennustoimintamme ei perustu ainoastaan lasten ja nuorten fyysiseen ja lajinmukaiseen valmennukseen, vaan pyrimme kiinnittämään huomiota myös henkisen puolen valmennukseen. Pyrimme myös kannustamaan lapsia ja nuoria hoitamaan siviilielämänsä, kuten koulunkäynnin ja opiskelun, kunnialla harjoittelun ohessa. 19-vuotiaiden ja sitä vanhempien valmennettavien kanssa alamme jo pohtia nuoren siviilielämään ja urheilun jälkeiseen elämään liittyviä asioita. Pyrimme myös opettamaan nuoria hallitsemaan huippu-urheilun lieveilmiöitä.